on the way to england

Kaupungit oli mun lempparipaikkoja Eurooppaa kiertäessä. Ensimmäinen kyläetappi oli Etelä-Ruotsin Gränna, joka on tunnettu nimeomaan pipariminttukarkeistaan. En tiedä historiaa sen enempää, mutta koko päätie oli tupasen täynnä eri piparminttukarkkimyymälöitä (hui onpas iso sana ). Ostettiin sieltä ''pienet'' piparminttutikkarit :)

Tanskassa tai Saksassa, saati Hollannissakaan ei vielä käyty missään edes kylää muistuttavassa asuinalueella. Ainoa (valitettavasti) kiva juttu Saksasta jäi käteen oli autobaanat! Ajettiin koko ajan 170 km/h ja yhdessä vaiheessa automme kiihdytti 190 km/h joka tuntui adrenaliinin virtauksena! Sitten kun nopeus laski 120 km/h, tuntui aivan että matelisimme neljänkympin rajoilla.

No mutta, Belgiassa ajettiin Brysselin läpi IHANAAN kaupunkiin nimeltä Brugge. Rakastuin heti. Ostin paikallisesta Zarasta harmaan topin sekä suloisen harmaan laukun. Huomasimme, että parkeeraaminen oli yksi aika suurikin haaste. Ja tämä oli vasta pieni kaupunki.

Ranskassa ei käyty missään oikeastaan, koska Calais, josta laiva lähti Englantiin, oli aivan Belgian rajan vieressä.

Englannissa sitten yövyttiin kauniissa Brightonin lähellä sijaitsevassa leirintäalueella, joka oli mun yks lempipaikoista koko reissun aikana.

Illalla mentiin keskustaan, joka oli aivan ihana! Sellainen vanhanaikanen, mutta niin tunnelmaa täynnä oleva rantakaupunki, jossa on suuri ''Brighton Pier'' eli laituri, jonka päässä on huvipuisto ja jonka varrella on sulosia kojuja ja kasino yms yms yms ! Ostin kauan haaveilemani harmaat converset ja myös sortsit, joita todella tarvitsin. Syötiin perinteistä englantilaista must-have pikaruokaa fish'n'chipsiä minkä muun kuin Doctor Pepperin kanssa! Oli ihana ja lämmin ja aah.. haluan takaisin!

Britghtonin jälkeen suuntasimme matkamme kohti päämääräämme: Stonehengeä. Matkan varrella kuitenkin pysähdyimme pikkuisessa kaupungissa nimeltä Chichester, josta tarttui mukaan maaston vihreä toppi ja sellainen ihana harmaa pitkähihasjuttu, josta ei nyt ole valitettavasti kuvaa. :( Käytiin myös kattomassa suuria sota-aluksia Portsmouthiin, johon päästiin sisälle ja jotka oli VALTAVIA! Tosi, TOSI mielenkiintoista. Alukset oli täydellisessä kunnossa, ja ne oltiin uudistettu kokonaan niin, että ne näytti sisältä sellaiselta kuin ne näytti niiden käyttöaikana. :)

Seuraavana päivänä lampaiden määkintää koko yönmitallisen kuulemisen jälkeen, lähdimme aivan lähellä olleeseen Stonehengeen. Se oli pienenpi kuin kuvittelin ja siellä hääri aivan sairaan paljon turisteja. Siis koko ajan tuli busseja, joista ryömi satoja ja satoja ihmisiä! Olihan se mielenkiintoista ja mysteeristä, kun ei vieläkään tiedetä miksi sellainen on koskaan rakennettu.

Stonehengestä matkasimme Milton Keynesin Pletchley Parkkiin, eli englantilaisten suurimman sotasalaisuuden museoon. Isä oli tosi innoissaan siitä, niinkuin kaikista historiallisista paikoista jossa kävimme.

Samana päivänä suuntasimme volkkarimme nokan upean katedraalin omaavaan kaupunkiin nimeltä Canterbury, jossa isän innostuneisuus pääsi taas vauhtiin. Kaupunki rakentui katedraalin ympärille siten, että keskustaa (katedraalin ympäristöä) piiritti iso muuri. Siellä oli tosi kiva kävellä ja katella ja ihmetellä :) Itse olin kyllä innostunut komeasta katusoittajasta joka lauloi niin suloisesti, että oli pakko tukea hänen tähtiin kurotteluaan englannin punnalla. Sitten kun se komeilee lehtien kansissa niin voin ylpeänä sanoa, että olin yksi syy siihen (;Tää paikka oli yks ensimmäisistä koko matkan aikana, jossa oikeasti oli nuoria ihmisiä! mahtavaa.!

  

Noh, tän jälkeen samana päivänä suuntasimme matkan takaisin satamakaupunki Doveriin, johon siis se laiva Ranskasta tuli, ja josta lähettäisiin myös takasajomatkalle. Matkan varrella poikettiin Engalannin yhdessä kauneimmista linnoista: Leedsissä. Ennen kuin näin paikan, luulin että sellaisia on ainoastaan saduissa. Se oli kuin tehty prnsessalle. Ja ennen edes koko linnan näkemistä, paikka sai minulta täydet pisteet ja enemmänkin. Linnan ympäristö, joka oli siis suuuuuuuuuuri alue, oli täynnä todella kauniita kasveja, puita, kukkia pursuavia puutarhoja, erikoisia eläimiä, eksoottisia lintuja, etc etc etc. Se oli kaunein paikka missä olen ikinä ollut :) Se oli kuulunut Henry VIII :n vaimolle, ja sen jälkeen siirtyi rikkaan naisen yksinomistukseen. Tämä nainen sitten keräsi ulkomaanmatkoillaan kertyneitä eläimiä ja kunnostutti linnan täysin. En edes yritä kuvata paikan kauneutta, teidän pitää itse käydä siellä! 

Käveltiin siellä White Cliffseillä ja maisemat oli ihania:) Jännää, että suuri osa Etelä-Englannin rannikkoa on korkeaa valkoista kalliota, joka murtuu koko ajan aaltojen murskatessa niitä. Upeita taloja on sortunut joskus sinne, koska ne on ollut liian lähellä reunaa. Joo, kiipeiltiin siellä ja oli tosi jännä ku siihen kallioon oltiin kaivettu kaikenmaailman ihmeellisimpiä koloja. Aivan kuin kallion sisässä olisi käytäväverkosto! Ikkunoita oli siellä sun täällä, ja kiipesin kallioon tehtyyn ''parvekkeeseen''. Toinen mies kiipesi mun jälkeen, ja se sanoi et siit lähti tunneli, jonne se sitten lähti. Ei sitä sen jäkeen nähnykkään. Viimisinä sanoina oli jotain ''Oh, it looks like a loooong tunnel..I think i'll get a look of that!''

ELI tässä me nyt sitten oltiin, yli puolivälissä reissua. Viisi yötä vietettiin Englannissa, ja se oli totisesti ihanaa. I fell in love with the country. Ja isäkin oli justiinsa tottunut ajamaan väärällä puolella, kun sitten olikin jo aika lähteä takaisin päin. Lontoota ei nähty, mutta ei ollut tarkoituskaan. Isä sanoi, että joskus voidaan käydä viikon reissulla vain lontoossa, koska sen näkemiseen tarvii aikaa. Olisi TOSI kiva!

noni täs must-have puhelinkoppikuva tähän loppuun! Tästä tulikin pitkä postaus, seuraavaan heitän kaikki jutut paluumatkasta :)

musiikki kannettiin koko ajan mukana. Oli ne sitten nappikuulokkeet, stereokuulokkeet, kajarit tai auton kajarit. :)