remember when...

noni, nyt se iski. alle parin kuukauden päästä heitän oikeesti hyvästit kuittarille ja porukalle, jonka viekus oon kulkenu vähintää 1095 päivää, eli kolme vuotta. mut monen kaa matkaa on taittunu jopa kolme kertaa enemmän. Pari viikkoo sit iloitsin et AAAH UUS PORUKKA UUS ALKU EI ENÄÄ DRAAMAA, mut iha tosi, vaik riitoi ja draamaa onki meijä 9B:s iha tarpeeks ollu, nii mul tulee teit ikävä ): kaikki ihmiset on seiskast asti kasvanu niiiin paljon, eikä vaan pituutta mut oikeesti, tyypit(minä mukaan lukien) on kasvanu pikkukakaroist upeiks ihmisiks joita tuun muistelee sitte mummoiäs jos sinne asti täl menol ees päästää.!


Syysfantasiat, leirikoulu, muut koulun tapahtumat ja iha vaa perus koulupäivät on ollu just jees jakaa just tän porukan kanssa! 9B i'll remember you, (unfortunately) (=

LISÄKS suunnilleen viikon pääst hyvästit saa mun lapsuudenkoti, jossa oon koko elämäni, yhtä vuotta lukuunottamatta, asunu. Naurut on naurettu, riidat on itketty ja joulut on juhlittu aina nii lämpimäl ja kotoisal taval. mut toooisaalt ei tää nyt hirveesti enää kodilta tunnu, ku kuushenkisen perheen miespuolisko on yksitellen täältä lähteny ja perustanu uuden kodin, joskin tietäen et ei se ikinä vedä vertoi alkuperäsestä :) .. Mut joo oon pakannu jo huoneen tavarat laatikoihin ja myytävät kalusteet lähes myyty. Ainoo mikä oikeestaan on normaalisti on mun seinä, jota en raaski kuorii irti. mä rrrakastan mun julisteita ja mun viirejä ja mun magneettiseinää, koska kaikki muistot ja reissujen parhaat krääsät on päätyny nimenomaan siihen ! Koko kämppä tuntuu niin isolta, mut tyhjältä. Pois on heitetty NIIIN paljon tavaroita, joihin liittyy niin monta muistelmaa ja hetkee, mitä ehkä en tuu muistamaan koska ainoo muistutus on viskattu roska-astian kautta ämmässuon kaatopaikalle tai sitten lähetystorille.



mut joo mä hävitin mun rakkaan nokia 5310 express musicin eilen illal 31-bussiin ): tai no oon aika varma et sinne se tipahti. Etittii sitä joka nurkast ja soiteltii varmaa sata kertaa, tuloksetta. ttou. Oon hävittäny sen niiiiin älyttömän monta kertaa ja se on joka kerta tavalla toi toisella löytyny. Kerra se tippu Tahkol rinteeseen, ja sain tiedon siitä et se oli löytyny ENNEN ku olin ees tajunnu et se oli hävinny. Nyt mun tuurisaldo on varmasti jo loppu jote en usko et saan sitä mitenkää takas. Ite se puhelin ei paljoo haittaa, mut se 8 gigan muistikortti johon oon liittäny joku 1000 biisii ja älyttömästi kuvii. Tieto siitä, et joku random hullu kattelis mun kuvia mun kavereista ja perheestä ja MUSTA kuvottaa mua. Tai lukis mun viestit ja tallenteet, ja kaikki mun internet tunnusten sala-sanat yms suht tärkeet tiedot. Tuntuu et mun yksityisyyttä on loukattu. Ja tuntuu et oon joku irtolainen johon ei voi ottaa yhteyttä ja joka ei voi tekstata akward momentin yllättäessä. Ja entä bussimatkat, mitä mä sitte kuuntelen ku kaikki musiikki on viety.



joo mut must tuntuu et mun äikän esitelmällä on mua kova ikävä, joten takasin sen pariin <3333333333333333333333333333333333333

ps. saan mun uudet lenkkarit maanantainaaaaaaa! ainaki sanottii et viimestään sillon (= toivottavasti ne on oikeet kengät ja se koko ois oikee. hihihiii soo exiteed.

! playing now: Augustana - Boston